Maaliskuu vetelee kohta viimeisiään ja ulkona lirkuttaa ihanat mustarastaat. Tämä taisi olla kuitenkin sellainen talvi, jota tuskin kaiholla muistelen. En päässyt kertaakaan hiihtämään (tai no, testaamaan vieläkö hiihtaminen sujuu) ja liukkaita kelejä riitti. Syksyllä hankitut Icebug-nastakengät olikin talven pelastus!!
Eron jälkeen tunteet on olleet pinnassa ja olen vähitellen rakentanut uudenlaista arkea. Tässä otk-eläkeläisen 3-päiväinen työviikko on ollut iso apu, sillä kaikenlaista järjesteltävää on riittänyt. Olen nyt muuttanut kissan kanssa uuteen kotiin ja uusiin ympyröihin. Tosin muutto oli osittainen, sillä vanhaa asuntoa esitellään kalustettuna. Vaan jospa olisi porukkaa, jolle sitä voisi esitellä! Huh, tämä taitaa olla huonoin mahdollinen aika myydä asuntoa. Pikkusen ahdistaaa, sillä asunnossa on kiinni paljon rahaa - ja olisihan sekin kiva, jos uuden kodin olohuoneeseen saisi muutakin sisustusta kuin kissan kiipeilytelineen ja pahvitunnelin (Ikean kaapin pitkulainen suojapahvi nostettu alassuin olevaksi v-kirjaimeksi)! Sarkasmia...
Toisaalta, töissä olen helisemässä niukaksi osoittautuneen 20 tunnin työviikon kanssa enkä edes uskalla ajatella, minkä verran olen jo tehnyt lahjoitustunteja... Varsinaisista työtehtävistä varmaan selviytyisin tuossa 20 tunnissa, mutta kun niistä tunneista hujahtaa helposti huomattava osa kaikenlaisiin kokouksiin. Joistakin kokouksista voi lintsata, mutta ei kaikista, koska muuten olen ihan pihalla työpaikan ja oman tiimin asioista.
Oma elämä tuntuu tällä hetkellä mahdottomalta yhtälöltä, joten joku ratkaisu täytyy pidemmän päälle keksiä. Eli normiarkea tässä vähitelllen odotellaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti