Kevättä ja linnunlaulua ilmassa - vihdoinkin pitkän talven jälkeen. Tämä viikko on ollut henkisesti toipumisajan vaikein, vaikka kaikki onkin hyvin. Täytyy uskoa valon voimaan ja vaan tsempata vielä.
Jalka on varsin heiveröinen, mutta esimerkiksi pohkeen ympärysmitasta oli kipsiaikana kadonnut yllättäen vain 1,5 senttiä. Jalan kanssa pitää nyt liikkua, ja pääsinkin tänään ensin ruokakauppaan ja illalla vielä leffaan. Leffateatteriin mies roudasi kotoa jakkaran, jotta sain pitää jalkaa koholla :-) Slummien miljonääri olikin piristävä kokemus. Mutta aika äkkiä jalka myös ilmoittaa olemassaolostaan, eli tässä taiteillaan sen kanssa, mitä se jaksaa ja mitä ei. Onneksi mitään äkillistä kipua ei ole tullut pelkästä buutsiin siirtymisestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti