Parasta tässä sairaslomassa on se, että voi nukkua niin pitkään kuin nukuttaa (ja nähdä sekopäisiä unia :-) Eikä kukaan estä torkkumasta päivälläkin, jos siltä tuntuu. Uni on ihan parasta lääkettä kaikkiin vaivoihin!
Mieli alkaa muutenkin olla taas valoisa, sillä pahin on varmasti takana: itse leikkaus ja ensimmäinen viikko sen jälkeen. Aamulla kiristimme miehen kanssa kipsiä nilkan kohdalta. Kun leikkauksesta johtuva turvotus helpottaa, voi päältä halkaistua kipsiä puristaa vähän kasaan ja kiristää kieputtamalla teippiä kipsin ympäri. Nyt kelpaa taas kepittää eikä jalkaterä pääsee liikkumaan liikaa kipsin sisällä. Samalla alan odottaa kipsin vaihtoa, joka on edessä jo viikon kuluttua.
Keppien kanssa liikkuessa en pysty tietenkään kantamaan mitään, joten selässä keikkuu koko ajan pieni reppu, jossa kuljetan ainakin kännykkää ja kulloinkin kesken olevaa kirjaa. Keittiössä ja kodinhoitohuoneessa apuna on pyörillä kulkeva tuoli, jonka kanssa pääsen rullailemaan ja siirtämään tavaroita paikasta toiseen. Muuten vaikkapa aamupalan kokoaminen voisi olla yllättävän vaikeata... Netissä surffailen sohvalla kannettava sylissä ja molemmat jalat ison jumppapallon päällä :-) Onkohan joku muu keksinyt vielä jonkun kikkakuutosen, jolla kipsielämää voisi tehdä helpommaksi? Olisi kiva kuulla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti