Viime vuoden helmikuussa minulta leikattiin vasen, selvästi huonompi jalkaterä. Vasemmalla puolella raajojen hermojohtonopeudet ovat minulla selvästi alle puolet normaalista, oikealla puolella vähäsen paremmat. Vasurin jalkaholvi oli korkea, jalkaterä riippui, nilkka nuljahti todella helposti, pari varvasta oli vasaravarpaita, jalkapohjissa oli pahat kovettumat ja niin edelleen.
5-tuntiseksi venyneessä leikkauksessa kaikista varpaista katkaistiin niiden päällä kulkevat jänteet ja ne kiinnitettiin 3 nipussa "ylemmäs" jalkapöytäluihin. Ne siirrettiin myös enemmän ulkosyrjälle tukevoittamaan jalkaterän heikompaa puolta. Lisäksi ukkovarpaan jalkapöytäluusta leikattiin kiila, jonka ansiosta jalan pitkittäisholvi madaltui huomattavasti. Tuloksena oli kaiken kaikkiaan paljon normaalimman näköinen, vankempi ja toimivampi jalkaterä, jota pystyn myös koukistamaan. Myös nilkan asento tukevoitui huomattavasti, eikä nilkka ole leikkauksen jälkeen nuljahtanut. Kaiken kaikkiaan: kävely on nyt huomattavasti vakaampaa ja tasapainokin on parantunut. Lisäksi esimerkiksi auton ajaminen on helpottunut, koska jalkaterä on jämäkämpi ja tottelee paremmin käskyjä. Oikean jalan leikkaus tulee olemaan samankaltainen
Mutta kaikkea ei voi saada - nyt varpaat ovat lähes liikkumattomat ja edelleen osittain kippurassa, ja päkiän alue on menettänyt joustavuuttaan. Varpaiden asennon korjaamista voi harkita joskus myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti