Tänään jatkuu taas kansalaisopiston vesijumppa (tai uimakoulu, niin kuin mies sanoo :-)
Harrastusten joulutauko oli turhan pitkä, mutta on sitäkin mukavampaa päästä taas polskimaan. Huomenna jatkuu myös pilates, johon hurahdin viime syksynä. Enpä olisi ikinä uskonut, että nyt oikein odotan seuraavaa ryhmäjumppaa! Etenkin pilateksessa pitää keskittyä kunnolla omaan suoritukseen ja hengitykseen, mikä on ihanan rentouttavaa. Molemmissa lajeissa pärjäävät myös kaikenkuntoiset ja -kokoiset. Vesijumpassa ohjaaja keksii usein hassuja pareittain tehtäviä harjoituksia, jolloin liikunta on oikeasti myös hauskaa eikä ryppyotsaista punnertamista.
Tietysti pitäisi jaksaa jumpata myös kotona - minulla on fysioterapeutilta useampia juuri minun kuntooni sopivia jumppaohjeita, ja apuvälineitäkin löytyy: jumppapallo, -keppi ja -matto, käsipainot sekä ilmatyyny. Mutta kumma juttu, ettei niistä ole mitään hyötyä, ellei niitä käytä :-)
Hmsn:n masentava puoli liikunnan kannalta on tosin se, etteivät raajojen vaurioituneen alueen lihakset juuri vahvistu, vaan liikunnalla voi lähinnä pitää yllä nykyistä kuntoa. Mutta toisaalta on tärkeää vahvistaa keskikropan terveitä lihaksia. Minua motivoi liikkumaan kuitenkin lähinnä sen tuoma hyvä mieli ja olo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti